Page 9 - Eero Lumiahon Liikenne
P. 9
Sodan loputtua autot palasivat takaisin Eero Lumiaholle. Kolme autoista oli “ammuttu seulaksi”, mutta
yksi oli säilynyt lähes vahingoittumattomana.
Heti sotien päätyttyä ajat eivät olleet hyviä, polttoainetta säännösteltiin, varaosista oli pulaa ja uusia
autoja ei ollut saatavilla.
Tiet olivat huonossa kunnossa. Veli‐Matti Lumiahon muistelmien mukaan Jokipiin metsätaipaleella
jouduttiin talvisin päivittäin laittamaan etupyörien alle mukana kuljetetut puusukset. Tämä oli ainoa
keino, jolla etupyörät saatiin menemään lumikinosten poikki.
Vuonna 1946 Eero Lumiaho osti Jalasjärven Auto Oy:n Kalervo “Kassu” Välimäeltä, Juho Mäkiseltä, Toivo
Koskelalta, Martti Kuuppelomäeltä ja Yrjö Sivulalta. Kassu siirtyi ELL:n kuljettajaksi.
Kaupassa tuli kolme autoa: International, 1936 mallisen Volvon ja Reon. Kaikki autot olivat 17 paikkaisia .
Volvossa ja Reossa oli lisäksi suuri tavaratila.
Matkustusmukavuus varsinkin talvella ja pakkasilla ei tosin ollut häävi, sillä autoissa ei ollut lainkaan
lämmityslaitteita. Siitä huolimatta matkustajat olivat tyytyväisiä päästessään hoitamaan asioitaan
paikkakunnalta toiselle.
Tuulilasia pidettiin hieman avoimena suolapussilla, jääkrapoja ei ollut vielä keksitty!
Jalasjärvi – Kurikka tien varrella olevan Lapionevan jokakeväiset tulvat aiheuttivat oman ongelmansa.
Joillakin autoilla tulvaveden ylitys onnistui vaivattomasti, mutta toisinaan vettä oli niin paljon, että oli
parasta jättää matkustajat ”tulvarannalle” ja kuljettaa heidät veneellä tulvaveden yli, jossa vastarannalla
odotti toinen linja‐auto.
Auto 10 tulvaveden keskellä Lapionevalla
(Kuva Jarmo Lumiaho)
Lapionevan tulvavesien ylitystä
(Kuva Jarmo Lumiaho)
yksi oli säilynyt lähes vahingoittumattomana.
Heti sotien päätyttyä ajat eivät olleet hyviä, polttoainetta säännösteltiin, varaosista oli pulaa ja uusia
autoja ei ollut saatavilla.
Tiet olivat huonossa kunnossa. Veli‐Matti Lumiahon muistelmien mukaan Jokipiin metsätaipaleella
jouduttiin talvisin päivittäin laittamaan etupyörien alle mukana kuljetetut puusukset. Tämä oli ainoa
keino, jolla etupyörät saatiin menemään lumikinosten poikki.
Vuonna 1946 Eero Lumiaho osti Jalasjärven Auto Oy:n Kalervo “Kassu” Välimäeltä, Juho Mäkiseltä, Toivo
Koskelalta, Martti Kuuppelomäeltä ja Yrjö Sivulalta. Kassu siirtyi ELL:n kuljettajaksi.
Kaupassa tuli kolme autoa: International, 1936 mallisen Volvon ja Reon. Kaikki autot olivat 17 paikkaisia .
Volvossa ja Reossa oli lisäksi suuri tavaratila.
Matkustusmukavuus varsinkin talvella ja pakkasilla ei tosin ollut häävi, sillä autoissa ei ollut lainkaan
lämmityslaitteita. Siitä huolimatta matkustajat olivat tyytyväisiä päästessään hoitamaan asioitaan
paikkakunnalta toiselle.
Tuulilasia pidettiin hieman avoimena suolapussilla, jääkrapoja ei ollut vielä keksitty!
Jalasjärvi – Kurikka tien varrella olevan Lapionevan jokakeväiset tulvat aiheuttivat oman ongelmansa.
Joillakin autoilla tulvaveden ylitys onnistui vaivattomasti, mutta toisinaan vettä oli niin paljon, että oli
parasta jättää matkustajat ”tulvarannalle” ja kuljettaa heidät veneellä tulvaveden yli, jossa vastarannalla
odotti toinen linja‐auto.
Auto 10 tulvaveden keskellä Lapionevalla
(Kuva Jarmo Lumiaho)
Lapionevan tulvavesien ylitystä
(Kuva Jarmo Lumiaho)
